sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Tallin joulu

Taas on se aika vuodesta, kun tontut hiippailevat tallin ikkunoiden alla ja selvittävät, oletko pitänyt hevosystävistäsi hyvää huolta kuluneen vuoden aikana. Me Nuoret Päättäjät kokosimme muutaman vinkin, joilla voit luoda joulutunnelmaa tallille ja kiittää hevosystäviäsi kuluneesta treenikaudesta. Ja pitää tontut tyytyväisinä!;)

Joulutontun poron evästauko. Kuva: Milla

1. Viritä tallin radio Jouluradion taajuudelle ja anna joulufiiliksen valloittaa koko talli sävelin. Voit myös kasata tallikavereidesi kanssa oman soittolistan lempijoululauluistanne. Mitä sinne päätyisi? Uppoaako Petteri Punakuono, Joulumaa vai kenties Varpunen jouluaamuna? Muista myös Spotifyn valmiit soittolistat, joista voi ainakin kurkistaa inspiraatiota.

2. Kanna talliin oma kuusi. Kuusi tuo ihanaa tuoksua ja siihen voi ripustaa syötäviä koristeita, kuten pipareita ja omenoita. Pitkäksi venähtäneen tallipäivän päätteeksi pahimman nälän voi taltuttaa haukkaamalla kuusesta pari koristetta... Tai ripusta kuusenoksia karsinoiden oviin kauniiksi asetelmiksi. Joulun jälkeen kuusen oksat voi katkoa hevosille pureskeltaviksi karsinoihin tai tarhoihin.

3. Tee hevosystävällesi jouluaattona joulupuuro ruoaksi. Turvota pellavarouhetta ja lisää joukkoon leivänpaloja, lohkottuja omenoita ja porkkanoita. Koristele parilla havulla. Tarjoile ja istahda heinäpaalille seuraamaan hevosesi nautinnollista syömistä kaikessa hiljaisuudessa. Joulurauha asuu pienissä hetkissä. HUOM! Muista kysyä omistajalta lupa, jos hevonen ei ole omasi.


Pukeekohan tää tonttuhattu mua nyt varmasti...?? Kuva: Milla

4. Ota vähän persoonallisemmat joulukorttikuvat kuvaamalla hevosystäväsi tonttulakki tai poronsarvet päässä (varmista ensin omistajalta, että hevonen ei pelkää lakkia!). Tänä talvena lumi on ollut etelässä vähäistä, mutta pohjoisempana saa kuviin upeat talvimaisemat ikuistettua. Kannattaa varat kuvaussessioon avustaja, joka herättää hevosen mielenkiinnon vaikka rapisuttamalla porkkanapussia, niin saat iloisia, korvat hörössä olevia kuvia. Etanapostilla kortit eivät ehkä tälle joululle enää ehdi perille, joten lähetä kortit sähköisenä vaikka Whats Appilla tai sähköpostilla.

5. Hevosystävällesi paras joululahja on yhdessä vietetty, kiireetön päivä. Käykää pitkällä rauhallisella maastolenkillä oman talliporukan kanssa tai jos lunta löytyy, käykää pellolla laukkaamassa hanki pöllyten. Harjaile ja rapsuttele hevosystävääsi ja anna sille lahjaksi pari extraporkkanaa. Puhdista varusteet kerrankin purkamalla suitset osiin ja rasvaa myös syksyn aikana kastuneet ja koppuroituneet jalustinhihnat.

6. Muista myös kaksijalkaisia tallikavereitasi. Leivo iso kakku tai koristele iso kasa itse tehtyjä pipareita ja syökää yhdessä kuuman glögin kanssa. Kiitä ihmisiä, joilta olet saanut apua kuluneena vuonna tallilla. Voit myös antaa jotain aineetonta, kuten lupauksen yhteisestä maastolenkistä tai siivoa kaverinkin karsina yllätykseksi. Voit myös lahjoittaa tämän vuoden joululahjarahat vähävaraisten perheiden lasten ratsastusharrastuksen tukemiseen ja antaa näin lahjaksi valtavasti iloa jollekulle. Kurkkaa lisää Ratsastajainliiton ja Hope ry:n perustamasta lahjoituslippaasta.  

7. Ennen kaikkea ota rennosti myös tallilla, älä hötkyile. Jouluna on lupa rentoutua ja rauhoittua sekä sinun, että hevosten. Kovemmat treenit voivat odottaa muutaman päivän.


Merry Christmas and happy new year!
 
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018 sekä hyviä hetkiä hevosystäviesi kanssa!

Toivottavat Nuoret Päättäjät Heidi, Anu, Milla, Lilli ja Maria

maanantai 11. joulukuuta 2017

Iloa hevosesta -blogikirjoituskampanja / 2 osa

Mun hevoset tekee mut päivittäin iloiseksi.
Mutta mun tammoista kumpikin tekee mut eritavoilla onnellisiksi.
Vanhempi tammoistani on ollut minulla 22 vuotta. Se on kasvanut kanssani, se on kuunnellut teinivuosien sydänsurut. Tamma on kuljettanut minut aina turvallisesti kotiin, aina.
Silloin kun laitetaan 7 vuotias tyttö nuoren hevosen selkään. On pakko luottaa, kumpaankin. Siellä metsässä me painettiin täyttä kiitolaukkaa, vedet silmistä valuen. Nautittiin toisistamme, oltiin yhtä. Minä luotin tammaan ja tamma minuun. 
Nyt 10 vuotta myöhemmin, ei enää mennä kiitolaukkaa. Edelleen nautitaan toisistamme. Jos sattuu tiellemme hyvä pellonpätkä tai pehmeä tie kummatkin tietää että lupa on mennä. Ja jos mennään valuu vedet silmistä, ei ehkä vauhdinhurmasta mutta onnesta. Tämä tamma on ollut rinnallani aina. Ja vaikka maailma kaatuis ympäriltä niin olen minäkin tämän rinnalla loppuun asti. Minä olen sen velkaa tälle hevoselle. Joka on vähintään painonsa verran kultaa. Vähintään.
Sitten tämä toinen.
Kun tapasin tämän tamman 4 vuotta sitten. Se pysäytti. Puhutteli minua tavalla millä yksikään hevonen ei ole minua koskaan puhutellut. Se oli uhmakas, kaunis, mutta rikki. Ja riķki olin minäkin. Se oli minun hevonen ensikatseesta lähtien.
Se ei luottanut minuun, enkä minä siihen.
Saatoin vain katsoa tammaa, se oli niin kaunis, mutta jokin siinä oli rikki. Se mitä se vaati oli luottamus. Päivä päivältä lähennyimme ja aloin luottaa, samoin tammakin. 
Nyt 4 vuotta myöhemmin tämä tamma saa minut onnelliseksi kun me hetkittäin olemme yhtä. Me tarvitaan toisiamme, jotta voimme olla ehjiä. Ja me kumpikin tiedämme sen.
"Kaksi rohkeaa sydäntä takoo samaan tahtiin.
Kuinka jokin niin suuri ja voimakas, antautuu valtaan heikomman ja hauraan?
Luottamus.
Rakkaus.
Kaksi yhdessä; kuin yksi.
Tyttö ja Hevonen"


Oli miten oli nämä hevoset on aina parempia kuin mitä niistä kerron.
Minun elämäni hevoset.

Kuva: Laura Laakso / SRL